HOPS-ohjaus

Opintopolkua voidaan tarkastella ydinprosessien avulla ja nämä opintojen ydinprosessit voidaan kääntää ohjauksen ydinprosesseiksi. Ohjausta antavia tahoja on monia ja myös ohjauksen luonne vaihtelee tilanteesta, ohjaustarpeesta ja ohaajasta riippuen usein erittäinkin paljon.

Opiskelijaprosessi

Hops-prosessin ohjaaminen on tärkeää ja siinä voidaan havaita erilaisia vaiheita. Opintojen alussa opiskelijaprosessi on erityisen tärkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan on tärkeää sosiaalistua ja integroitua uuteen kouluinstituutioon. Tämä sosiaalistuminen ja integroituminen sisältää opiskelukulttuurin omaksumisen, joka puolestaan sisältää yhteisön normit, tavat ja käytänteet. Opiskelija saattaa pohtia, miten hänestä tulee kyseisen yhteisön jäsen vai jääkö hän mahdollisesti yhteisön ulkopuolelle ja mitä opiskelu tässä ympäristössä tarkoittaa. Prosessi etenee pikkuhiljaa, kun opinnot etenevät ja kun opiskelukulttuuri on opiskelijalle jo tuttu. Opiskelijaprosessivaiheen ohjaus on psykososiaalista ohjausta eli opiskelijan toimintakyvyn tukemista sekä vahvistamista. Ohjauksessa tulee ottaa huomioon, ettei opiskelija osaa automaattisesti opiskella ja toimia itselleen vieraassa ympäristössä.

Asiantuntijuusprosessi

Kun opiskelijan opinnot etenevät, hänen asiantuntijuusprosessinsa kasvaa. Tässä vaiheessa opiskelijalle on alkanut kertyä tiedollista ja taidollista osaamista, jossa asiantuntijuus koostuu. Tämä korostuu usein erityisesti opintojen loppuvaiheessa. Asiantuntijuusprosessin tukemiseen käytetään uraohjausta, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä ammatin- tai työpaikan valintaan liittyvän ohjauksen lisäksi myös oman asiantuntijuuden tai ammatillisen identiteetin kehittymiseen liittyvää ohjausta. Usein opintojen kuluessa opiskelijat alkavat vasta hahmottaa omia osaamisalueitaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Tämän vuoksi ohjauksen kautta on tärkeää luoda heti opintojen alkuvaiheesta alkaen opiskelijalle tilaisuuksia, joissa hänellä on välineitä ja tilaa reflektoida omaa asiantuntijuusprosessiaan. Hyvä ja hyvin laadittu hops toimii ikäänkuin opintojen punaisena lankana, tai ehkä pikemminkin välineenä, joka kuljettaa tätä punaista lankaa, opiskelijan kasvaessa kohti asiantuntijuutta.

Oppimisprosessi

Edellä mainittujen prosessien rinnalla kulkee koko ajan opiskelijan oppimisprosessi. Tämän mallin mukaan oppimista tapahtuu koko ajan eikä kaikki oppiminen ole keskenään samanlaista. Opiskelija oppii erilaisia taitoja ja tietoja heti opintojensa alkuvaiheesta lähtien. Itseasiassa hän oppii jo opintoja valitessaan! Opintojen ohjaamisessa on tärkeää vastata opiskelijan esittämiin opintoihin liittyviin kysymyksiin sekä tukea opintoprosessia.
Opiskelijan aikaisemmat opinnot ja elämänkokemukset on tietysti otettava huomioon hops-ohjausta suunniteltaessa eikä ohjaaminen aina olekaan niin suoraviivaista kuin edellä on esitetty. Tärkeintä on hahmottaa ohjaus kokonaisvaltaisena toimintana sekä moniulotteisena kokonaisuutena, joka sisältää erilaisia osa-alueita. Tätä varten voidaan laatia esimerkiksi ohjauskartta, johon merkitään selkeästi ohjausvastuut ja –roolit – eli kuka, mitä, miten ja milloin opiskelijaa ohjataan. Samassa yhteydessä voidaan pohtia hops-ohjausta yleisellä tasolla ja hops-ohjauksen asettumista kokonaisohjauksen osaksi. Voi olla hyvä pohtia, ketkä ovat mukana opiskelijan kokonaisohjauksessa sekä milloin ja miten hops-ohjauksen ulkopuolista ohjausta opiskelijalle annetaan.

Vastuulliseksi opiskelijaksi ohjaaminen

Hops-prosessissa on ohjauksen näkökulmasta kaksi ulottuvuutta: läsnä olemisen ulottuvuus sekä prosessiulottuvuus. Ohjauksessa on tärkeää ottaa opintojen ajallisuus huomioon; hyvin onnistunut hops elää opintojen alusta loppuun asti opiskelijan mukana. Hops saa myös kehittyä ja muuttua prosessin aikana. Hopsin laatimisen tavoitteena on opiskelijan oman vastuun korostaminen sekä opiskelijan itsereflektiivisyyden kasvaminen. Ohjaajalle hops antaa mahdollisuuden hahmottaa kokonaisvaltaisesti sekä opiskelijaa että hänen opintojaan. Läsnä olemisen ulottuvuus liittyy ohjaustilanteeseen opiskelijan tai opiskelijoiden ja ohjaajan välillä. Tässä tilanteessa on tärkeää antaa opiskelijalle tilaa, olla läsnä sekä kuunnella. Ohjaamiskeinoina voidaan käyttää esimerkiksi keskustelua, kysymysten esittämistä, asioiden todentamista sekä palautteen antamista. Myös opiskelija voi käyttää edellä mainittuja keinoja. Ryhmäohjaustilanteissa samat keinot ovat käyttökelpoisia, mutta sen lisäksi niissä korostuu vertaistuki, jota opiskelija saa muilta opiskelijoilta. Ryhmäohjauksessa opiskelijoiden on mahdollista saada toisiltaan tukea, jakaa asioita sekä tehdä asioita yhdessä. Tämä on tärkeää opiskelijoiden pyrkiessä tulemaan yhteisön jäseniksi.

Opiskelijan omaa aktiivisuutta ja toimintaa pyritään vahvistamaan hops-ohjauksen kautta. Opiskelijaa ei siis tule holhota, vaan päinvastoin antaa hänelle tilaa toimia itseohjautuvasti. Toisaalta ohjaajan tulee myös muistaa, että opiskelijoiden itseohjautuvuus kehittyy vaiheittain eikä akateeminen vapaus saa tarkoittaa sitä, että opiskelijan olisi selviydyttävä opinnoista ohjauksetta. Vapaus tulee nähdä pikemminkin vapautena tehdä valintoja, joiden pohjalta opiskelija voi rakentaa omaa osaamistaan sekä asiantuntijuuttaan valitsemaansa suuntaan. Ohjaajan on tärkeää tukea hänen itseohjautuvuuttaan sekä vastuullisuuttaan. Voidaankin sanoa, että akateeminen vapaus edellyttää opiskelijalta kykyä ottaa vastuuta.

Oppimisen suunnittelu vaatii runsaasti itsearviointitaitoja sekä itsetuntemusta, joita tulisi ohjauksen kautta vahvistaa ja tukea. Ohjaajalta tämä vaatii taitoa tunnistaa opiskelijan tuen tarve. Akateeminen vastuu ja itseohjautuvuus ovat itsessään ohjaukselle asetettuja tavoitteita. Ohjauksen keskeisiä osa-alueita ovat arviointi sekä itsearviointitaitojen kehittäminen. Opiskelijan kehittymisen kannalta on tärkeää, että hän saa ohjaajaltaan itsearviointiaan tukevaa palautetta. Ohjaustapaamisesta tulisikin aina pyrkiä luomaan myös palautetilanne, jossa molemmat antavat toisilleen palautetta. Jos opiskelijan antama palaute koskee opetuksen ja ohjauksen lisäksi myös hänen omaa oppimisprosessiaan, voi ohjaaja hyödyntää näitä tietoja monin eri tavoin.