Mikä on HOPS

Hops eli henkilökohtainen oppimis-, opiskelu-, opinto- tai ohjaussuunnitelma on jo vakiinnuttanut paikkansa osana opiskelua ja on yliopisto-opinnoissa jo pakollinen osa opintoja. Hops:n avulla pyritään takaamaan opiskelijalle mahdollisimman sujuva ja antoisa opintopolku. Hopsien tultua pakollisiksi onkin tarpeellista miettiä, mikä hops oikeastaan on ja miten sitä toteutetaan. Hops voidaan nähdä jopa välineenä, jonka avulla on mahdollista valmistua nopeammin tai jos mennään vielä pidemmälle, voidaan hops nähdä globaalien markkinoiden työvoiman saatavuuden varmistajana.
Hopsin pohjalta on mahdollista tehdä erilaisia ohjauskysymyksiä, käytännön arviointia, laatutyötä sekä hopsien prosessiluonteen korostumista koskevia tulkintoja. Hopsiin liittyy kiinteästi ajatus opintojen henkilökohtaistamisesta ja tämä ajatus on pohjimmiltaan oppimisteoreettinen. Henkilökohtaistamisen idea korostaa opiskelijan taustan sekä oppimistavoitteiden huomioimista ja sitä, että opiskelija tekee suunnitelmia omien tavoitteidensa pohjalta opintojensa tueksi ja suuntaviivoiksi. Tavoitteena on, etteivät opitut asiat jäisi näin ulkokohtaisiksi opiskelijan joutuessa itse käsittelemään niitä oman merkitysperspektiivinsä mukaisesti. Ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa tämän prosessin aikana.
Hopsiin opiskelija kokoaa yhteen omat lähtökohtansa, selkeät tavoitteensa sekä tulevaisuudensuunnitelmansa. Hopsin kautta opiskelija hahmottaa opintojen kokonaisuuden sekä jäsentää sitä. Samalla hän tekee omia valintojaan ja aikatauluttaa opintojaan. Suunnitteluvaihetta ohjaavat monenlaiset kysymykset, jotka liittyvät opintoihin. Opiskelija pohtii suunnitteluvaiheessa ”Miksi-, Mitä-, Milloin- ja Miten-kysymyksiä”, kuten miksi hänen kannattaa valita juuri tiettyjä aineopintoja ja mitä sisältöjä hänen kannattaa valita opintokokonaisuuteensa. Hopsia varten hän saattaa pohtia myös milloin hänen olisi järkevintä oma elämäntilanteensa, ohjelmansa ja tulevaisuudensuunnitelmansa huomioon ottaen, suorittaa opintojaksot. On tärkeää pohtia myös esimerkiksi sitä, miten opintotavoitteet aiotaan saavuttaa. Tähän liittyy esimerkiksi pohdinta siitä, onko olemassa erilaisia opiskelutapoja tai –muotoja, mitä vaihtoehtoja on olemassa ja liittyykö opiskelijan opintoihin joitakin erityistarpeita. On hyvä pysähtyä pohtimaan näitä asioita sekä opintojen alussa että aika ajoin kesken opintojen!

Erilaiset hopsit

Hopseja on olemassa kahta päätyyppiä, jotka ovat rajattu ja avoin hops. Nämä eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Rajattu hops on lomakemuotoinen suppea hops. Nykyisin tälläinen rajattu hops toteutetaan usein eHopsina. Rajatun hopsin tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opintojen tutkintorakenne sekä se mitkä opintokokonaisuudet ovat pakollisia ja mitkä valinnaisia. Rajattua hopsia voi pitää eräänlaisena tarkastuslistana, josta on muodostunut monille opiskelijoille tärkeä apukeino opintojen kokonaisuuden ja laajuuden hahmottamisessa sekä opintojen etenemisen seuraamisessa.

Avoin hops on puolestaan hops, jossa opiskelija pohtii laajemmin omaa opintopolkuaan. Hopsin laatimisen tukena voi käyttää erilaisia taustakysymyksiä, jotka voivat koskea esimerkiksi opiskelijan taustaa, aikaisempia opintoja, nykyistä elämäntilannetta sekä toiveita, odotuksia ja tavoitteita. Avoimen hopsin tarkoitus on auttaa opiskelijaa pohtimaan omia opintojaan kokonaisvaltaisen kehittymisen näkökulmasta. Samalla avoin hops auttaa opiskelijaa tunnistamaan omia motiivejaan sekä perustelemaan ratkaisujaan. Näin hopsin laatiminen tukee myös opiskelijan itsearviointitaitoja. Hopsin laatimista voidaan perustella myös siitä näkökulmasta, että tällaisten asioiden reflektoiminen on oleellinen perusta asiantuntijaksi kasvamisprosessissa.

Hopseja on käytetty jo noin kymmenen vuotta. Niiden toteutustavat vaihtelevat kuitenkin edelleenkin erittäin paljon. Organisaatiotasolla tietyt linjaukset hopsien käytöstä on toki tehty, mutta käytännössä on ilmennyt, että yhä joissakin yksiköissä on käytössä ainoastaan rajattu eHops, jota ei seurata lainkaan ja jonka johdosta ei järjestetä ohjauskeskustelua. Hops on parhaimmillaan silloin kun se tukee opiskeluprosessia alusta loppuun asti eikä hopsia olekaan tarkoitettu tehtäväksi mekaanisesti ainoastaan ensimmäisen opintovuoden syksyllä. Tämän vuoksi hopsin tekoon kannattaa kiinnittää huomiota ja käyttää siihen aikaa; hyvin laadittuna hops auttaa opiskelijaa koko opiskeluprosessin aikana ja muotoutuu itsekin prosessin aikana yhä uudelleen ja uudelleen.